Käärmeitä & lävistyksiä nakkaa japanilaisen proosan kertaheitolla 2000-luvun kuumeisesti sykähtelevään urbaaniviidakkoon. Se on erittäin fyysinen romaani, sillä sen henkilöt ilmaisevat ja toteuttavat olemassaoloaan toistuvasti kehollisuutensa kautta. Kielen halkaisemisesta kasvaa Luille yksilöllisyyden viimeinen, utooppinen linnake, jonka kautta koko keho muuttuu sosiaalisesti ilmaisevaksi merkiksi. Mutta irtautuessaan ”luonnollisesta” ruumiistaan hän samalla ajautuu vain sen irrallisuuden vangiksi. Kunnon jälkibeat-kirjallisuuden tyyliin romaanin alakulttuurikuvauksesta kehkeytyy tokiolaisen wasted-sukupolven kaunistelematon ja intensiivinen äänenavaus.
(Tero Tähtinen, Parnasso)

Kirjassaan Käärmeitä ja lävistyksiä Kanehara maalaa lukijan silmien eteen toisenlaisen kuvan Japanista, kuin mitä matkaoppaista voit lukea. Underground-kulttuuri lävistyksineen ja tatuointeineen avautuu kylmänä, kiihkeänä ja kiehtovan banaalina. Käärmeitä ja lävistyksiä on radikaali ajankuva ja vahva kuvaus uudesta sukupolvesta, joka elää hetkessä ja nautinnosta. Suomentaja Sami Heino on tehnyt kirjan kanssa hyvää työtä, sillä Kaneharan tyyli ja Tokion undergroundkulttuuri välittyvät myös suomenkieliselle lukijalle.
(Vilja Rydman,  MTV3/Helmi)

Mangasta, animesta ja japanilaisesta pop-musiikista on tullut lastenkulttuurin valtavirtaa länsimaissa. Jos mangasukupolvi ei varttuessaan hylkää Japania, ilmiö saattaa levitä kulttuuritarjontaan laajemminkin. Hitomi Kaneharan Käärmeitä & lävistyksiä myi Japanissa miljoona kappaletta ja sai arvostetun Akutagawa-palkinnon. Oikeudet on myyty yli sataan maahan. Länsimaissa se voisi olla yksi askel japanilaisen kulttuurin laajenemisessa.
(Harri Römpötti, Helsingin Sanomat)