Arvostelut Sudet, lampaat ja paimenet

Aiheiden kirjo kattaa inhimillisen ponnistelun ulottuvuudet rikollisten rötöksistä viattomien sivullisten tarinoihin, kertojina tekijät, uhrit ja jälkien korjaajat. Vaikka teoksen perusvire on kylmäävä, joukkoon mahtuu huumoriakin. Teksteistä heijastuu paitsi Karpelan ura poliisina ja vankilanjohtajana, myös tilastotieto suomalaisesta pahoinvoinista – kirjoituksista riipaisevin, äidin tyttärelleen osoittamat jäähyväiset ennen viimeistä tekoa, syventää sanomalehtien yksipalstaisia rikosuutisia pysäyttävästi. (Matti Komulainen, Turun Sanomat)