Marina Lewyckan Muu maa mansikka? on sekä humoristinen road-romaani että rankka kannanotto siirtotyöläisten hyväksikäytöstä Euroopassa. Kirjan kirjaimellisestikin kirjavat henkilöt saavat vuorotellen äänensä kuuluviin. Jokaisella on omat unelmansa paremmasta.
(Anne Helttunen, MeNaiset)

Mistään hilpeästä tarinasta ei pohjimmiltaan ole kyse, mutta silti Lewycka kirjoittaa komediaa, joka äityy välillä farssiksi, slapstickiksi ja koko ajan yhteiskunnalliseksi satiiriksi. Vesa Suomisen käännös toistaa hyvin Lewyckan kielen hassuja ilmauksia ja sanamuunnoksia. Lewyckan tyyliin ja otteeseen ei usein törmää. Onkin hämmästyttävää, miten Lewycka pystyy pitämään tarinansa mielenkiintoisena, hauskana ja kriittisenä huolimatta siitä, että hänen kertomansa maailma perustuu tyystin stereotyypeille ja kliseille. Keskeisten henkilöiden naiivius ja asettuminen liiankin helposti hyväksikäytettäväksi lisää romaanin kritiikkiä globalisoituneita markkinamekanismeja kohtaan. Muu maa mansikka? ei ehkä naurata yhtä viattomasti kuin Traktorien lyhyt historia ukrainaksi, mutta romaanin monenlaiset yllätykset pitävät hereillä. Ja kyllä nauraakin saa ihan tarpeeksi.
(Kaisa Kurikka, Turun Sanomat)