Töissään Thompson liikkui laajalla skaalalla vastakulttuuri-ilmiöistä ja politiikasta urheiluun ja juridiikkaan. Aiheeseen katsomatta asenne oli yhteiskunnallinen ja omalaatuisella tavalla kokonaisvaltainen – hedonistinen revittely alkoholilla ja huumeilla oli osa kirjoitusprosessia ja syvällistä kokemista rockin soidessa taustalla asenteen määrittäjänä. Jutut tykittävät tarkkoja osumia sekä kulloisestakin aiheesta että työmetodista. Ohessa välittyy tarkka ajankuva, kun 1960-luvun hatarasti perusteltu idealismi vaihtuu seuraavan vuosikymmenen kyynisyyteen. Töistä käy ilmi Thompsonin huikea tietomäärä, laaja suhdeverkosto sekä periksiantamaton vimma riisua valta munasilleen.
(Matti Komulainen, Turun Sanomat)

Suuri hainmetsästys kertoo juuri tästä, uuden kirjoittamistavan ja todellisuuskokemuksen löytämisestä. Muhkea kirjoituskokoelma ilmestyy nyt leikkaamattomana versiona suomeksi. Se on perustavanlaatuinen johdatus elämyksellisen tekstin kirjoittamiseen.
(Hannu Waarala, Keskisuomalainen)

Hunter S. Thompson, tuo gonzo-journalismin isä, muistetaan nykyisin ensisijaisesti elämästään sekoilun ytimessä. Pienemmälle huomiolle on jäänyt se, että hän oli uskomattoman lahjakas kirjoittaja, joka sekavimmillaankin onnistui välittämään jotakin aivan erityislaatuista siitä mitä näki ympärillään. Thompson riehuu, raportoi päissään, manipuloi tilanteita, tyrkyttää mielipiteitään. Hän tekee sen kuitenkin aivan valtavalla vimmalla, kertoen kaiken tavalla joka saa ventovieraatkin ihmiset ja asiat yhä elämään kuin ne olisivat välittömästi läsnä. (...) Voi ihmetellä kuinka kukaan niin tolkuttomassa kunnossa oleva voi kirjoittaa mitään näin hienoa.
(J. Tuomas Harviainen, Turun ylioppilaslehti)