Arvostelut Pillerirannikko

Turkulainen kustantaja Sammakko jatkaa tänäkin syksynä mielenkiintoisten esikoiskirjojen julkaisemista. (..) Seppo Korpipään Pillerirannikko (..) tarjoaa rankkaa, ravistelevaa ja ajatuksia herättävää proosaa, mikä on esikoisteokselta suuri saavutus. Eniten Pillerirannikossa viehättää tyylilaji. Kyyniset lauseet lävähtävät parhaimmillaan kuin ruoskan sivallus, moukarin isku tai sähköshokki samalla kun romaanin kerronta nytkähtää taitavasti eteenpäin. Suomalaismiesten sekoilusta kehkeytyy tärkeä ja törkeä puheenvuoro, joka kritisoi voimakkaasti länsimaista hullutusta, elämäntapaa, joka saa niin useat voimaan pahoin. Pillerirannikon päähenkilö on yksi monista: työssä, perhe-elämässä ja parisuhteissa loppuun palanut mies, joka harkitsee sanovansa lopullisesti hyvästit kotimaalleen. Pillerirannikon kirjoittaja Seppo Korpipää on mielenkiintoinen uusi tapaus suomalaisessa kirjallisuudessa. (Heikki Saure, Etelä-Suomen Sanomat) Laboratorion rottakokeissa on nähty, että mielihyväpainikkeen löytänyt eläin onnellistuttaa itsensä hengiltä. Seppo Korpipään pienoisromaanin onnensoturi vertautuu kokeen rottaan. Sillä erotuksella, että hän ei nauti edes nautintoaineista. Korpipään eksistenssitilityksen pelastaa se, että hän osaa olla luomatta tyhjyyden ympärille uutta romantiikan hohtoa tai hehkua. Toinen pieni pelastuksen aihe on se, että kirjan naisviha tyssähtää sittenkin pieneksi sen miesvihaan verrattuna. Vaan eipä ole suomipoika tätä ennen kuljettanut (matkatietokonetta) näissä maisemissa. Ja riihikuiva kirjallisuutemme resonoinut tällä tavalla aikaansa. (Antti Majander, Helsingin Sanomat) Seppo Korpipään esikoisromaani peilaa ruohonjuuritasolla ihmisen ulkopuolisuuden tunnetta. Populaarikulttuurista on tullut elämän sisältöä ja viihteen tekijöistä ja luomuksista monelle ainoita läheisiä. Korpipääkin kutoo kirjaansa runsaasti viittauksia kirjallisuuden, musiikin ja elokuvan maailmoihin. (..) Korpipää kirjaa kertoja-Jussin huomioiksi globaalisuuden vääristymiä ihmiskaupasta suurvaltapolitiikkaan. Renttuodysseiaan ratkaisu sälyttää uskottavuutta syventämällä kertojan henkilökuvaa. Yhtä särmikkäästi Pillerirannikossa pohditaan suomalaisen yhteiskunnan tilaa. Ahdistus jyllää, EU imee viemäriin ja tasa-arvo vie viimeisetkin siemenperunat. Provosoivat kommentit tuhansien avioerojen maan yleisen pahoinvoinnin syntyjuurista eivät ole vailla totuuspohjaa: odotukset ja saamapuoli eivät tunnu kohtaavan sen enempää miesten kuin naisten maailmassa. Kärjistyksistä huolimatta Pillerirannikko ei kaadu kyynisiin heittoihin tai machoiluun. (Matti Komulainen, Turun Sanomat)