Charles Baudelairen (1821–1867) Pahan kukat on modernin kirjallisuuden perusteoksia. Siinä pääsee kuuluville joukko tunteita ja kokemuksia, jotka aiemmin olivat jääneet runouden piirin ulkopuolelle. Pahan kukat on epäilyn, ahdistuksen, katumuksen, halun ja oudon kauneudenjanon yksityiskohtainen, kärsivällinen, kiihkeä dokumentti nykyajan alkutaipaleelta.
”Tähän kauheaan kirjaan minä olen pannut koko sydämeni, kaiken hellyyteni, kaiken uskoni (valepuvussa), kaiken vihani”, kirjoitti runoilija kirjeessään elämänsä lopulla.
Dramaattinen, rakenteeltaan harkittu runoteos julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa lyhentämättömänä suomennoksena. Teos sisältää ranskankielisen rinnakkaistekstin ja selitysosan.

Runoilija ja esseisti Charles Baudelaire (1821–1867) eli Euroopan historian käännekohdassa: taloudellinen valta siirtyi keskiluokalle, demokraattinen kehitys voimistui ja vanha korkeakulttuuri hajosi keskenään riiteleviksi koulukunniksi.
Tässä murroksessa Baudelaire käsitti selvästi, ettei taiteilija voinut mukautua porvarillisen maun vaatimuksiin eikä paeta menneisyyden ihanteisiin. Kauneus on keksittävä uudelleen, hän julisti.
Maailmankuulu runoteos Les Fleurs du mal eli Pahan kukat (1857) on vain pieni osa kirjailijan elämäntyötä. Oivaltava esseeproosa on säilyttänyt yhtä hyvin teränsä.
Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia sisältää esseitä aikakauden kirjailijoista, kuten Gustave Flaubertista ja Edgar Allan Poesta. Pahan kukkien postuumisti julkaistuissa esipuheluonnoksissa runoilija vastaa aikalaiskritiikkiin ja selvittää vaikuttimiaan. Lisäksi mukana on Baudelairen ainoa novelli, ironinen omakuva Fanfarlo, lelujen merkitystä pohtiva tutkielma Leikkikalun opetus sekä pitkä nimiessee Modernin elämän maalari, jolla on avainasema meidän aikamme taideteoreettisessa keskustelussa.

Dekadenssin airut Charles Baudelaire rajuimmillaan, hyökkäävimmillään, purevimmillaan. Kurja Belgia! on teos jota Baudelaire rakenteli Brysselissä ennen halvaantumistaan. Baudelaire kehittää tässä epätavallisessa, runollisessa matkaoppaassa vihanpurkauksen kokonaista kansakuntaa kohtaan. Baudelairen mielestä belgialaiset ovat tyhmiä, valehtelijoita ja varkaita.

Suomentaja Antti Nylén on toimittanut nautittavan keitoksen, jossa Baudelairen hätkähdyttävät kirjeet ja suomentajan pätevät selitykset täydentävät oivasti kokonaisuutta. Nämä kirjoitukset ovat Ranskan kirjallisuushistorian kiistellyimpiä. Oliko mestari lopun aikoinaan hullu vai nero? Millaisia belgialaiset ovat, millaisia ihmiset ovat, millainen on Euroopan sydän?