Kuvaus
Jos vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa voi syntyä kirjallinen klassikko, niin tässä se on. Torsti Lehtisen (s. 1942) vuonna 1982 ilmestyneestä esikoisromaanista Kun päättyy Pitkäsilta on otettu joka vuosikymmenellä loppuunmyytyjä painoksia sekä itsenäisenä teoksena että osana Topi Laaksosen värikkäitä elämänvaiheita kuvaavaa Jano-trilogiaa. Vuoden 2011 painos aloittaa Arktisen Banaanin Stadilaiset kertojat -sarjan.
Topilla on kovalla tavalla kunniakas tausta ja vanhemmilta peritty tehtävä. Poika ei ollut mikään tavallinen luuseri, olihan hän pimeän viinan myynnissä ansioituneiden Vikin ja Alinan jälkeläinen. Helsingin Kalliossa oli sodanjälkeisenä aikana, vielä 1960-luvullakin eri säännöt kuin porvariskaupunginosissa. Karhea elämä tuotti vaurioita, mutta myös karhean osuvaa huumoria. Kertomus ällistyttää ja ehkä järkyttääkin nykylukijaa, koska sen tapahtumista on niinkin lyhyt aika. Kirvelevä köyhyys, taudit ja alkoholismi synnyttivät ihmisraunioita, pikkuhitlereitä – ja eksistentialistisiin kysymyksiin keskittyneitä filosofeja, kuten Torsti Lehtisen.
Torstin ja Topin seurassa aika ei käy pitkäkseen odottamaan, että jotain tapahtuisi. Yhteisöhenki oli tiukka: jos Rööperin Albertinkatu 20 ohitti Kolmas linja yhdentoista poliisihälytysten määrässä, pidettiin Linjoilla hätäkokous maineen palauttamiseksi! Tästä taustasta jaloilleen kömpinyt Lehtinen tunnetaan nyt filosofina, kirjailijana ja kysyttynä luennoitsijana. Hänen aforismejaan voi löytää paitsi kokoelmateoksista, myös Princess-teepussien pidikkeistä! Kun päättyy Pitkäsilta on aina vain elävää ja haluttua tekstiä, niin nykyisessä Kalliossa kuin kaukana sen ulkopuolellakin.
